Tässä on nyt muutama päivä tehty paria kylkilautariviä. Hitaasti edetään, mutta haluan ajatella ennen kuin teen. Suurimpia pähkäilynaiheita on ollut se, miten saan liimaukseen sopivan puristuksen aikaiseksi. Työjärjestyksenä on ollut seuraava: riman liotus, taivutus, muotoonkuivaus, hiominen ja liimaus. Liottaminen tapahtui asettamalla rima pyyhkeen sisään ja kaatamalla päälle kiehuvaa vettä.
Ensimmäisen lankun kiinnitys oli vielä hyvin kivuton. Lankku oli melko suora ja puristimet sai näppärästi ”kaarien” taakse. Aloitin perästä ja liimasin aina muutamasta kohdasta ja annoin kuivua ennen siirtymistä eteenpäin.
Toisella laudalla päästiin jo siihen tilanteeseen, mitä JPP ennakoi edellisen artikkelin kommenteissa. Perässä muoto kääntyy hyvin jyrkästi. Yritän ratkaista tämän kaventamalla toista ja kolmatta lautaa, jotta kurvista päästään ohi mahdollisimman pienillä railoilla. Tämän laudan kanssa ilmeni myös alussa mainitsemani puristinongelma, koska lauta ja runko taipuvat niin moneen suuntaan – miten saada puristus kohtisuoraan laudan ja kaaren välille? Kuvissa muutamia ratkaisuyrityksiäni. Haukkasin tässä liian ison palan yrittäessäni liimata kerralla puolet ja puolet. Tuloksena oli, että parissa kohtaa puristus ei ollutkaan tarpeeksi tiukka, ja lauta jäi irti rungosta. Nämä kohdat jouduin sitten häpeillen korjaamaan jälkeenpäin.
Tällä hetkellä minulla on kolmas lauta kuivumassa. Vinkkejä lautojen liimaukseen tai muuhunkin saa jälleen kirjoittaa kommentteihin, edellisetkin otin ilolla vastaan.
Tervehdys!
Onnea laudoitukselle! Itse käytin pelkästään nuppineuloja, jotka suuntasin siten ,että ne vetivät laudan kiini. Tuo lautojen sovituskavennus on hyvä, käytin sitä itsekkin.
Minun CA on suippoperäinen , joten laudat joutui vinoamaan ja ohentamaan kummastakin
päästä. Käytin lautojen toisiinsaliimaamiseen
Erikeeperiä , antaa vähän pidemmän työskentelyajan kuin UHU. Nyt molemmat puoliskot kunnossa.
Noihin ”irti rungosta jääneisiin lautoihin” kommentoisin sen verran, että jos sellaisia tulee jatkossa lisää eikä niitä saa runkokaariin kiinni niin homma hoitunee kätevästi kun laittaa liimaa hiukan enemmän sinne laudan ja runkokaaren väliin ja sitten vaan myöhemmin hioo laudan samaan tasoon viereisten lautojen kanssa.
Ja edelleen. Veikkaan että jatkossa lautojen asennus muuttuu hiukan hankalammaksi ja niitä joutuu kaventelemaan (tai vaihtoehtoisesti tekemään levennyspaloja) enemmän.
Periaatteessa voisi olla tarkoituksenmukaista jossain vaiheessa lähteä alhaalta päin vastaan ettei joudu aivan kölin viereen laittamaan sellaista molemmista päistään terävää lautaa. Voisi olla erikoisen/hassun näköinen. Toisaalta jos on tarkoitus maalata vesilinjan alapuolinen runko niin maali kyllä peittää hiukan isommatkin ”ulkonäkövirheet”.